Maalaan pääasiassa realistisia maisemia – merta, majakoita, rantoja, mutaisia peltoja. Erityisesti inspiroidun laivahylkyjen, ruosteisten tynnyreiden, vanhojen tehtaiden ja hylättyjen rakennusten äärellä.
Paljon kuvaamani vanhat puutalot, saaristomaisemat ja Hangon rannat viehättävät lähes kaikkia, mutta miksi hylättyjä tehtaita, autioituvaa maaseutua ja ruosteisia tynnyreitä? Kuvillani viestin siitä, että ympäristön kauneus ja humaanisuus on sen monipuolisuudessa, luonnon ja ihmiskäden tuotteiden harmoniassa ja erilaisten historiallisten kerrostumien esiintymisessä vierekkäin. Kauneus on katsojan silmissä – kukin näkee kuvissa niitä merkityksiä ja arvoja, joihin siihenastinen elämä on luonut valmiuksia.
Synnyin v . 1946 Tampereella karjalaisista vanhemmista. Vietin tärkeät kasvuvuodet länsirannikolla, missä löysin meren ja laivat. Piirtelin ohi soluvia veneitä Kokemäenjoen rannalla ennen kuin osasin kirjoittaa. Raumalla kävin koulun jälkeen satamassa katsomassa laivoja piirtääkseni ne kotona muistista.Telakalla työskentelevä teknikko-isä otti välillä minut työmaalleen ihmettelemään valtavia laivoja.
Muutto Helsingin lähiöön 50-luvun lopulla katkaisi kontaktin kuvauskohteisiin, mutta herätti kiinnostuksen kaupunkisuunnittelun ongelmiin. Toimin tutkijana Helsingin kaupungilla 26 vuotta, jolloin jäin vapaaksi taiteilijaksi. Vietän nykyisin pääosan vuodesta meren keskellä Hangossa 20-luvun puutalossa, minne olen sisustanut asunnon ja työtilat.
Kuvien tekoa olen opiskellut mm. Taideteollisessa korkeakoulussa sekä lukuisilla maisemamaalaus- ja akvarellikursseilla mm. Nandor Mikolan, Richard Ahlqvistin ja Petri Hytösen johdolla.
Omia näyttelyitä olen pitänyt toista sataa viimeisten 20 vuoden aikana.